Tavoite
Kilpailun tavoitteena on löytää erinomaisia hasselpähkinäyksilöitä Suomen luonnosta. Arvioinnissa menestyneet pähkinäpensaat tullaan tarkistamaan seuraavana vuonna ja niitä pyritään myös kasvullisesti lisäämään. Nämä pensaat tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulevassa jalostustoiminnassa, ja niitä pyritään testaamaan myös muissa olosuhteissa. 

Arviointikriteerit
Kisaan osallistuva henkilö lähettää Pähkinäseuralle kymmenen (10) tai enemmän pähkinää samasta pähkinäpensaasta. Pähkinöiden keskipaino ja sisuksen %-osuus lasketaan, kuoren paksuus mitataan, pähkinän muotoa, sisuksen kuituisuutta arvioidaan ja pähkinöitä mahdollisesti myös maistellaan.

Kriteerit yksilöiden löytämiseen luonnosta
Hasselpähkinöiden tulee olla luonnossa vapaana kasvavasta pensaasta kerätty ja ehdottomasti vain samasta yksilöstä. Tulee olla siis tarkkana että tiheästi kasvavassa ympäristössä et kerää vahingossa useasta eri pensaasta. Arviointi tullaan tekemään tuoreista tämän vuoden pähkinöistä, joten pitkään hyllyllä olleita ei kelpuuteta. Vältä puistojen pensaita, ne ovat usein peräisin ulkomailta, josta pähkinäpensaan taimia tuodaan edelleen tuhatmäärin Suomeen. Etsimme nimenomaan kotimaista kantaa olevia pensaita ja niiden pähkinöitä. 

Pähkinän koko
Hasselpähkinä voi olla pitkänomainen, tai pyöreä. Kokoa voi mahdollisuuksien mukaan verrata kaupasta ostettuihin, kuorimattomiin hasseleihin. Jos pitkänomainen pähkinä on kokoluokaltaan pituudessa 20 mm on se kiinnostava. Pyöreänmuotoinen kotimainen pähkinä on jo 17 mm mitoiltaan (leveys x pituus x syvyys) suuri.

Pähkinöiden kerääminen ja laatu
Pähkinät on parempi kerätä pensaasta kuin maasta (kerääjällä pitää tällöin olla maanomistajan lupa). Ympäristöministeriö linjaa jokaisenoikeuksista ja pähkinöistä näin:
"Puussa tai pensaassa olevia pähkinöitä ei saa poimia ilman maanomistajan suostumusta. Maahan pudonneita pähkinöitä voi kerätä jokaisenoikeudella".
Maassa makaavat pähkinät voivat olla eläinten hylkäämiä tyhjiä yksilöitä. Kelluttamalla pähkinöitä vedessä voi katsoa mitkä uppoavat tai kelluvat muita syvemmällä: nämä ovat varmimmin täyttyneitä pähkinöitä jotka kelpaavat kisaan.

Pensaan merkintä ja laji.fi -sivuston hyödyntäminen
Osallistujan on pystyttävä osoittamaan pensas josta pähkinät kerättiin. Merkitse siis pensas esim. Nauhoilla (vanha lakana, narunpätkä tms.), tai muulla tavalla varmista että löydät pensaan myöhemmin. Koordinaattien merkitseminen karttapalveluun on hyvä käytäntö. Voit tutustua Laji.fi -palveluun ja etsiä sieltä pähkinäpensaita ja myös lisätä pensashavaintojasi sinne, tässä ohjeet:
​ https://drive.google.com/file/d/1xwQZmF9gPw_k0qdI5ehD2TuePIOOJPff/view?usp=sharing
Kilpailun osallistujaa pyydetään kuvailemaan pensasta mahdollisuuksien mukaan koon, habituksen, sijainnin ja iän (mikäli tiedossa) puolesta sekä arvioimaan satoisuutta.

Pähkinäkärsäkäshavainnot
Tee myös havaintoja pähkinäkärsäkkäästä (Curculio nucum), hyönteisestä, jonka toukka tuhoaa pähkinäsatoa Lounais-Suomessa. Onko pähkinöissä noin 2mm kokoisia reikiä, näkyykö valkoisia noin 10mm pituisia toukkia? Kerro missä havaitsit kärsäkkään vioittamia pähkinöitä.

Mahdolliset keräysluvat
Seuran jäsen Mika Korkka selvitti keräyslupia luonnonsuojelualueille. Tälle kaudelle keräyslupia voi olla enää vaikea saada, sillä hakemusten käsittely on ollut hidasta. Voit lukea lupien hankkimisesta täältä: https://www.pahkinahanke.fi/ajankohtaista/pahkinapensaan-pahkinoiden-keraysluvista-suojelualueilla-ohjeistusta-paras-hasselpahkina-kilpailuun-osallistuville-ja-muille

Kilpailupähkinöiden postitus
Lähetä vähintään kymmenen pähkinää osoitteeseen:
Janne Lassila
Vaimarontie 140
23800 Laitila

Kirjoita paketin päälle lisäksi “Pähkinäkilpailu” sekä oma nimesi. 30.9.2026 mennessä saapuneet pähkinät huomioidaan kilpailussa. Sisällytä pakettiin mahdollisuuksien mukaan lisätietoa sekä yhteystietosi, voit lähettää tietoa ja havaintoja myös sähköpostilla osoitteeseen pahkinahanke@gmail.com

Palkinnot
Mikäli kisassa löytyy varteenotettavia pähkinäyksilöitä, ne palkitaan. Tulokset julkistetaan marraskuussa 2026. Palkittavia henkilöitä voi olla maksimissaan kolme, riippuen kisaan osallistuvien pähkinöiden laadusta. Palkinnon lisäksi voittajilla on oikeus olla myöhemmin ehdottamassa mahdollista lajikenimeä pensasyksilölle.

Muut pähkinäkasvit
Tämä kilpailu koskee vain kotimaisen euroopanpähkinäpensaan (Corylus avellana) pähkinöitä eli hasselpähkinöitä, mutta jos tiedät omasta mielestäsi erinomaisen jalopähkinäpuun (Juglans sp.), niin ole toki yhteydessä. Erityisesti satoa tekevät saksan-, hertta- ja mustajalopähkinät kiinnostavat!

​Viime vuoden kilpailusta voit lukea tästä:
https://www.pahkinahanke.fi/ajankohtaista/paras-hasselpahkina-2025-kilpailun-voittajat-on-valittu

Pähkinöiden keräämiseen ja pistokkaiden ottamiseen luonnonsuojelualueilta tarvitsee joko:

A. Poikkeamisluvan: Poikkeamislupa rauhoitusmääräyksistä voidaan myöntää, "jos poikkeaminen ei vaaranna alueen
perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai olemassa olevien yhdyskuntateknisten rakenteiden tai niihin liittyvien laitteiden kunnostamisen taikka tutkimuksen kannalta" (luonnonsuojelulaki 54 §). Pähkinöiden kerääminen Suomen Pähkinäseuran kilpailuun ei täytä poikkeamisluvan kriteerejä.

TAI

B. Sen pitää olla sallittua alueen rauhoitusmääräyksissä. Pähkinöiden maltillinen keräämiseen (n. 30 kpl per pensas) suoraanpuusta ja muutaman pistokkaan ottaminen maanomistajan luvalla ei vaaranna alueen ominaispiirteiden säilymistä tai heikennä sen suojeluperusteita eikä ole alueen rauhoitussääntöjen vastaista. Lisäksi luonnonsuojelualueet, joilta pähkinöitä ja pistokkaita otetaan, on ilmoitettava Elivoimakeskuksen kirjaamoon. Kaikelle toiminnalle tulee olla maanomistajan lupa.

Ohjeita keräysluvan hakemiseen:
Ota ensin selvää luonnonsuojelualueiden kiinteistötunnuksista Maanmittaushallituksen Karttapaikka-palvelun avulla ja sen jälkeen voit olla yhteydessä alueen Elinvoimakeskukseen ja selvittää millä alueilla voi kerätä ja millä ei. (Kriteerit vaihtelevat alueittain). Kun saat luvan niin tarvitset vielä luvan kiinteistön omistajalta ja heidän osoitetiedot saat soittamalla Maanmittaushallitukseen. Sen jälkeen ota yhteyttä maanomistajiin. Tämä on maksutonta mutta jos kiinteistön omistaja on Metsähallitus niin he veloittavat luvasta 100€. Myös kunnan luonnonsuojeluvalvojalta voi kysyä mistä voi kerätä ja mistä ei. Vastaus kunnan puolella saattaa johtua vastaajasta kun kyseessä on esim. puistoalueet. Hakemusta voi yrittää perustella Suomen Pähkinäseuran kriteereiden avulla.

Liitteenä 2025 Hämeen ELY-keskuksen (nykyään Elinvoimakeskus) ohjeistusta, josta ylläoleva on tiivistelmä.

Pähkinäseura käynnisti kesällä "Paras hasselpähkinä" -kilpailun, johon osallistui satoa 33 pähkinäpensaasta eri puolilta Etelä-Suomea. Kilpailun tuomaristo kokoontui 16.11.2025 Helsingin keskustakirjasto Oodiin mittailemaan ja arvioimaan voittajaehdokkaita.

Jokaisesta pensaasta oli lähetetty vähintään viisi pähkinää. Jokaisesta pähkinäerästä punnittiin suurimman, pienimmän ja keskikokoisen yhteispaino ja sisusten paino, joista laskettiin sisuksen osuus prosentteina. Tyhjän tai pahasti surkastuneen pähkinän ytimen tilalle otettiin uusi pähkinä. Suurin pähkinä kustakin erästä mitattiin (pituus x leveys x syvyys). Arvioimme lisäksi mm. pähkinän ulkomuotoa "kauneutta", onttojen kuorien osuutta sekä sisuksen kuituisuutta. Kaikki pähkinät arvioitiin nimettöminä.

Valintaraadissa toimivat Janne Lassila, Joel Rosenberg, Kari Stenberg ja Michael Turunen. Mittailurupeaman lopussa meillä oli jäljellä kolme ehdokasta, joista jokainen raatilainen valitsi suosikkinsa. Kaikki kolme saivat kuitenkin vähintään yhden äänen ja päädyimmekin lopulta palkitsemaan näistä jokaisen (tunnukset #14, #22 ja #23), emme siis valinneet yhtä ylitse muiden. Voittajat saavat kukin 100 euron palkinnon, onnittelut!

Parhaat hasselpähkinät 2025:

#14: Suurin keskipaino kuorineen 2,2 g, toiseksi suurin ytimien keskipaino 0,73 g, kaunis ulkomuoto, paksu kuori. Mikko Kiirikki / Kirkkonummi

#22: Suurin ytimien keskipaino 0,8 g, 2. suurin sisuksen osuus 40 %, ohut kuori. Mika Korkka / Hollola.

#23: Toiseksi suurin keskipaino kuorineen 2,0 g, toiseksi pisin pähkinä 22 mm, siisti ydin. Mika Korkka / Hollola.

Tämä oli ensimmäinen kerta Suomessa kun parasta luonnon hasselpähkinää etsittiin kilpailulla. Raati innostui kovasti pähkinöiden suurudesta ja osallistujien innokkuudesta. Osa osallistujista oli mm. pyytänyt Metsähallitukselta ja Ely-keskukselta (maksullista) maanomistajan lupaa kerätäkseen kilpailuun pähkinöitä luonnonsuojelualueilta. Valtaosa pähkinöistä oli soikeita, osa lähes pyöreitä, kuten # 14 sekä yksi erä erittäin pitkiä (jopa 25 mm) ja litteitä pähkinöitä. Potentiaalia kotimaisissa pensaissa on!

Mikäli kilpailu pidetään tulevaisuudessa uudelleen on syytä kuitenkin kehittää hieman valintakriteerejä. Viiden pähkinän erä osoittautui turhan pieneksi, isommasta erästä saisi luotettavammat mittaukset ja pähkinän makuunkin voisi kenties ottaa kantaa. Ylipäätään pelkkiin pähkinöihin rajoittuva kilpailu on riittämätön arvioitaessa itse pensaan erinomaisuutta: emme tiedä kuinka satoisia tai minkä ikäisiä pensaat olivat. Kasvupaikan vaikutus jää myös arvoitukseksi. Ulkomailla taudinkesto on keskeisiä jalostusta ohjaavia periaatteita, tähänkään kilpailumme ei tuo lisävaloa

Kilpailussa olikin ennen kaikkea kyse ensimmäisestä askeleesta matkalla, jonka aikana voidaan löytää Suomesta useita lupaavia pluspensaita. Näistä otettua lisäysmateriaalia voidaan aikanaan koekasvattaa samoilla koealoilla ja käyttää emoina tulevaisuuden jalostustyössä.

Tässä linkki taulukkoon, jossa on kaikkien kisaan osallistuneiden pähkinöiden tiedot: https://docs.google.com/spreadsheets/d/13q-W3vyjZILqHS1U2-wM_uVGUXyakCYyUH6EpxXUb4Q/edit?usp=sharing

Kilpailun tuomarointi innosti suuresti kaikkia raatilaisia ja herätti löytöretkeilyvietin – varmasti jossain maamme pähkinälehdoista piileskelee vielä parempia pähkinöitä!

Karkalin luonnonpuisto

Suomen pähkinäseuran historian ensimmäinen kesäretken ensimmäinen kohde oli Karkalin luonnonpuisto. Oppaanamme helteisessä kelissä toimi Lohjan kaupungin ympäristöpuolella pitkän uran tehnyt Risto Murto, joka kertoi alueen historiasta, luonnonsuojelualueiden perustamisesta ja lehtokasvillisuudesta. Näimme Karkalissa pähkinäpensaiden ohella mm. mielenkiintoisia ruohovartisia kasveja kuten lehtosinijuuria. Kostean viileä lehtometsä oli varsin miellyttävä ympäristö viettää helteistä kesäpäivää.

Jussi Mattilan siementarha Karjalohjalla

Moni seuralainen kokeilee kotimaisen pähkinäpensaan ohella eksoottisempia lajeja ja niitä pääsimme näkemään Karjalohjalla. Jussi Mattilan ja kumppaneiden pähkinänjalostusprojektissa pyritään kasvattamaan mm. herttajalopähkinän, kastanjaristeymien ja pekaanien kylvösiementä tulevaisuuden Suomeen. Pääsimme näkemään mm. pekaanipähkinöiden kylvöpenkkejä, joissa hyödynnettiin ilmatypistystä (air pruning) sekä suojapuuston käyttöä nuorien herttajalopähkinäpuiden kasvatuksessa.

Claudia Parkkolan pihapiiri, Karjalohja

Retken kolmannessa kohteessa moni seuralainen näki ensimmäistä kertaa satoa tekevän herttajalopähkinän. Pihalla erittäin leveästi kasvava 2014 itänyt puu (ex 'CW 1') tuli satoikään jo 2021 ja tänäkin vuonna siinä näkyi useampi terttu raakileita. Useimmat pihan pähkinäkasvit on istuttanut Claudian edesmennyt puoliso ja hänen komeaa perintöään ovat mm. saksan-, mantsurian- ,amerikan- ja mustajalopähkinäpuut – todellinen Juglans-kokoelma siis.

Näin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan näkökulmasta retki oli erittäin onnistunut, oli todella tärkeää että seuran jäsenet pääsivät tapaamaan toisiaan ja tutustumaan muiden pähkinäkokeiluihin ja kokemuksiin. Pyrimme järjestämään vuosittain ainakin pari omaa tapahtumaa, joissa seuralaiset pääsevät vaihtamaan kokemuksiaan pähkinäkasveista ja oppimaan niistä uutta. Lisäksi osallistumme muiden järjestämiin tapahtumiin. Innokkaimmat lähtivät lopuksi vielä Jussi Mattilan taimitarhalle ja ihmettelemään sipulien joukkoon istutettuja saksanpähkinäntaimia.

Joel Rosenberg

Satu Ahopelto on koulutukseltani muotoilija ja graafikko. Hän tekee töitä freelancer-graafikkona intohimonaan etenkin logojen ja brändi-ilmeiden suunnittelu sekä mainostaitot. 

"Tarjoan monipuolisia graafisen suunnittelun palveluita kuvanmuokkauksesta tapahtumailmeisiin, niin yrityksille kuin yksityisillekin. Kannattaa kysyä apuja graafisiin tarpeisiin matalalla kynnyksellä! Verkkosivuilta osoitteesta https://satuahopelto.fi/ löytyy lisää työnäytteitä ja yhteystiedot."


Hopeasija: LLateLEL (taiteilijanimi)
“Tämän logon inspiraationa käytin aihetta ”antaminen”, lähdin liikkeelle pelkästä pähkinästä jossa on pähkinäpuu ja maa näyttämässä satoa ja kasvua, mutta lisäsin kädet vaiheessa missä päätin aiheen. Piirsin kädet ja lehdet käsin tuomaan orgaanista tuntumaa.”’

Tekijästä: 
Taiteilija ja graafinen suunnittelija - LLateLEL
Työ sähköposti -  LLateBusiness@gmail.com
Nettisivusto ja portfoliot - https://llatelel.wixsite.com/llatelel