 Tavoite
Kilpailun tavoitteena on löytää erinomaisia hasselpähkinäyksilöitä Suomen luonnosta. Arvioinnissa menestyneet pähkinäpensaat tullaan tarkistamaan seuraavana vuonna ja niitä pyritään myös kasvullisesti lisäämään. Nämä pensaat tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulevassa jalostustoiminnassa, ja niitä pyritään testaamaan myös muissa olosuhteissa. Arviointikriteerit Kisaan osallistuva henkilö lähettää Pähkinäseuralle kymmenen (10) tai enemmän pähkinää samasta pähkinäpensaasta. Pähkinöiden keskipaino ja sisuksen %-osuus lasketaan, kuoren paksuus mitataan, pähkinän muotoa, sisuksen kuituisuutta arvioidaan ja pähkinöitä mahdollisesti myös maistellaan. Kriteerit yksilöiden löytämiseen luonnosta Hasselpähkinöiden tulee olla luonnossa vapaana kasvavasta pensaasta kerätty ja ehdottomasti vain samasta yksilöstä. Tulee olla siis tarkkana että tiheästi kasvavassa ympäristössä et kerää vahingossa useasta eri pensaasta. Arviointi tullaan tekemään tuoreista tämän vuoden pähkinöistä, joten pitkään hyllyllä olleita ei kelpuuteta. Vältä puistojen pensaita, ne ovat usein peräisin ulkomailta, josta pähkinäpensaan taimia tuodaan edelleen tuhatmäärin Suomeen. Etsimme nimenomaan kotimaista kantaa olevia pensaita ja niiden pähkinöitä. Pähkinän koko Hasselpähkinä voi olla pitkänomainen, tai pyöreä. Kokoa voi mahdollisuuksien mukaan verrata kaupasta ostettuihin, kuorimattomiin hasseleihin. Jos pitkänomainen pähkinä on kokoluokaltaan pituudessa 20 mm on se kiinnostava. Pyöreänmuotoinen kotimainen pähkinä on jo 17 mm mitoiltaan (leveys x pituus x syvyys) suuri. Pähkinöiden kerääminen ja laatu Pähkinät on parempi kerätä pensaasta kuin maasta (kerääjällä pitää tällöin olla maanomistajan lupa). Ympäristöministeriö linjaa jokaisenoikeuksista ja pähkinöistä näin: "Puussa tai pensaassa olevia pähkinöitä ei saa poimia ilman maanomistajan suostumusta. Maahan pudonneita pähkinöitä voi kerätä jokaisenoikeudella". Maassa makaavat pähkinät voivat olla eläinten hylkäämiä tyhjiä yksilöitä. Kelluttamalla pähkinöitä vedessä voi katsoa mitkä uppoavat tai kelluvat muita syvemmällä: nämä ovat varmimmin täyttyneitä pähkinöitä jotka kelpaavat kisaan. Pensaan merkintä ja laji.fi -sivuston hyödyntäminen Osallistujan on pystyttävä osoittamaan pensas josta pähkinät kerättiin. Merkitse siis pensas esim. Nauhoilla (vanha lakana, narunpätkä tms.), tai muulla tavalla varmista että löydät pensaan myöhemmin. Koordinaattien merkitseminen karttapalveluun on hyvä käytäntö. Voit tutustua Laji.fi -palveluun ja etsiä sieltä pähkinäpensaita ja myös lisätä pensashavaintojasi sinne, tässä ohjeet: https://drive.google.com/file/d/1xwQZmF9gPw_k0qdI5ehD2TuePIOOJPff/view?usp=sharing Kilpailun osallistujaa pyydetään kuvailemaan pensasta mahdollisuuksien mukaan koon, habituksen, sijainnin ja iän (mikäli tiedossa) puolesta sekä arvioimaan satoisuutta. Pähkinäkärsäkäshavainnot Tee myös havaintoja pähkinäkärsäkkäästä (Curculio nucum), hyönteisestä, jonka toukka tuhoaa pähkinäsatoa Lounais-Suomessa. Onko pähkinöissä noin 2mm kokoisia reikiä, näkyykö valkoisia noin 10mm pituisia toukkia? Kerro missä havaitsit kärsäkkään vioittamia pähkinöitä. Mahdolliset keräysluvat Seuran jäsen Mika Korkka selvitti keräyslupia luonnonsuojelualueille. Tälle kaudelle keräyslupia voi olla enää vaikea saada, sillä hakemusten käsittely on ollut hidasta. Voit lukea lupien hankkimisesta täältä: https://www.pahkinahanke.fi/ajankohtaista/pahkinapensaan-pahkinoiden-keraysluvista-suojelualueilla-ohjeistusta-paras-hasselpahkina-kilpailuun-osallistuville-ja-muille Kilpailupähkinöiden postitus Lähetä vähintään kymmenen pähkinää osoitteeseen: Janne Lassila Vaimarontie 140 23800 Laitila Kirjoita paketin päälle lisäksi “Pähkinäkilpailu” sekä oma nimesi. 30.9.2026 mennessä saapuneet pähkinät huomioidaan kilpailussa. Sisällytä pakettiin mahdollisuuksien mukaan lisätietoa sekä yhteystietosi, voit lähettää tietoa ja havaintoja myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Palkinnot Mikäli kisassa löytyy varteenotettavia pähkinäyksilöitä, ne palkitaan. Tulokset julkistetaan marraskuussa 2026. Palkittavia henkilöitä voi olla maksimissaan kolme, riippuen kisaan osallistuvien pähkinöiden laadusta. Palkinnon lisäksi voittajilla on oikeus olla myöhemmin ehdottamassa mahdollista lajikenimeä pensasyksilölle. Muut pähkinäkasvit Tämä kilpailu koskee vain kotimaisen euroopanpähkinäpensaan (Corylus avellana) pähkinöitä eli hasselpähkinöitä, mutta jos tiedät omasta mielestäsi erinomaisen jalopähkinäpuun (Juglans sp.), niin ole toki yhteydessä. Erityisesti satoa tekevät saksan-, hertta- ja mustajalopähkinät kiinnostavat! Viime vuoden kilpailusta voit lukea tästä: https://www.pahkinahanke.fi/ajankohtaista/paras-hasselpahkina-2025-kilpailun-voittajat-on-valittu
0 Comments
Pähkinäseura teki kesäretken Mustilan Arboretumiin, joka tunnetaan Suomen ykköspaikkana puuvartisten kasvien kokeilussa ja tutkimuksessa. Mustila on myös nähtävyys, joka on avoinna yleisölle. Sitä hallinnoi Mustilan Kotikunnassäätiö. Arboretumin vastaava puutarhuri Kimmo Kuusisto esitteli retkeläisille Mustilassa kasvavia pähkinäkasveja.  Mustilan retkelle osallistui yli 20 seuran jäsentä. Yli neliökilometrin laajuinen Mustilan Kotikunnas sijaitsee Kouvolan lähellä Elimäellä, puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeiden II ja III rajan tuntumassa. Se on enimmäkseen moreeni- ja kalliomaasta muodostunut kohouma, joka nousee 20–40 metriä ympäröivän savitasangon yläpuolelle. Savimaata löytyy jonkin verran myös arboretumin etelärinteestä. Puuvartisten kasvien koeistutuksia Mustilassa on tehty jo yli sadan vuoden ajan, ja vanhimmat havupuuistutukset ovat saavuttaneet komeat, osin Suomessa ainutlaatuiset mittasuhteet. Mustilan ylpeys pähkinäkasvien saralla on noin viisimetrinen jalokastanja (Castanea sativa), joka tosin on arboretumissa lajinsa ainoa. Sen siemen on alunperin Kiovan kasvitieteellisestä puutarhasta, mutta ostettu Moskovasta siemenkauppiaalta. Alkuvuosien jälkeen talvivaurioita ei ole juuri ollut, mutta pölytyskumppanin puutteessa kastanjoitakaan ei ole tullut. Kimmo suunnittelee varttavansa toisen yksilön jalokastanjan latvaan, jolloin ristipölytys voisi tapahtua. Jalokastanja kasvaa arboretumissa suhteellisen rehevällä ja kosteahkolla pohjalla. Alikasvoksena oli mm. vuohenputkea. Amerikankastanjaa (C. dentata) oli elossa runsaammin, mutta yksilöt olivat vielä enimmäkseen isoa jalokastanjaa pienempiä. Ne vaikuttavat kuitenkin talvenkestävämmiltä kuin jalokastanjat. Arboretumissa kasvaa runsaasti kotimaista pähkinäpensasta (Corylus avellana). Sen siementaimia syntyy paljon, ja retken lopuksi pähkinäseuralaiset saivat kaivaa niitä kotiin vietäviksi. Kotimaisten pähkinäpensaiden lisäksi näimme Suomessa harvinaisen amerikanpähkinäpensaan (C. americana). Kotimaisen pähkinäpensaan risteyttäminen sen kanssa on houkutteleva mahdollisuus, koska jälkeläisissä voisi yhdistyä amerikkalaisen Cryptosporella anomala -sienen aiheuttaman Eastern Filbert Blight -taudin sieto ja suurikokoinen pähkinä. Näimme myös erikoisen näköisen pohjoisamerikkalaisen sarvipähkinän (C. cornuta), jonka pähkinöitä peittävä suojus on selvästi pidempi kuin kotimaisella pähkinäpensaalla. Suojuksen teräväkärkiset karvat tekevät pähkinöiden keruusta ja kuorimisesta vaikeampaa kuin kotimaisella pähkinäpensaalla. Karvojen tarkoitus saattaakin olla estää eläimiä viemästä pähkinöitä ennen kuin ne ovat kypsiä. Neljäntenä Corylus -suvun lajina Mustilassa kasvaa turkinpähkinää (C. colurna), joka edellisistä poiketen kasvaa usein yksirunkoiseksi puuksi. Ne eivät olleet vielä tehneet satoa Mustilassa, vaikka puilla on jo ikää ja korkeutta, syynä lienee liian varjoiset istutuspaikat. Mustilan Havuterassi on moreenimaahan vanhaan kangasmetsään tehty puutarha, jossa kasvaa monenlaisia kääpiökokoisia havupuita ja -pensaita. Ikivanhat metsämännyt (Pinus sylvestris) antavat istutuksille upeat kehykset. Pähkinäkasveista täällä kasvatettiin koreansembraa (Pinus koraiensis), jonka kävyissä kypsyy rasvapitoisia siemeniä, kaupassa niitä myydän pinjansiemeninä. Nämä Pohjolan pinjat olivat kaikki vartettuja. Jalo-osa oli otettu käpyjä tekevän, suurikokoisen koreansembran latvasta. Näin saadaan aikaan puu, joka tuottaa käpyjä jo nuorena. Tämä on tärkeää paitsi sadon saamisen nopeuttamiseksi, myös siksi, että satoa tuottava puu on tällä tavoin vartettuna riittävän pieni, jotta sen suojaaminen linnuilta on käytännöllistä. Mustilan vartetut koreansembrat olivat vajaa polvenkorkuisia, joten kotimaisen pinjansiemenen tuotantoon on vielä hiukan aikaa. Kullekin taimelle oli tehty reilunkokoinen kasvualusta, jossa hiekkapitoiseen maahan oli sekoitettuna lantaa. Katekangas ja hake pitävät muut kasvit riittävän etäällä koreansembrasta ensimmäisten vuosien ajan. Jalopähkinät (Juglans) ovat jo pitkään kuuluneet Mustilan lajistoon. Vanhimmat mandshurica -tyyppiset idänjalopähkinät olivat jo siinä määrin ränsistyneitä, että arboretumin väki valmistautui typistämään niitä. Uusia tulokkaita olivat herttajalopähkinät, jotka ovat idänjalopähkinään kuuluvan japaninjalopähkinän (ailantifolia -tyyppi) viljelymuoto, joka tuottaa helposti halkaistavan, sydämenmuotoisen pähkinän. Valitettavasti arboretumin kaikki vartetut herttajalopähkinät olivat menehtyneet. Saksanpähkinä (Juglans regia) oli toinen uusi tulokas. Tästä lajista arboretumissa on sekä siemensyntyisiä taimia että vartettuja lajikkeita. Molempia oli elossa, mutta vielä pieninä, alle parimetrisinä taimina. Pakkaselle arkaa vartekohtaa oli suojattu asettamalla tyvelle puunrunkojen pätkiä. Mustilassa on viime aikoina panostettu paljon myös pohjoisamerikkalaiseen mustajalopähkinään (Juglans nigra), joka tuottaa sekä syötäviä pähkinöitä että korkealaatuista, kovaa puuainesta. Siemenkeruut lajin pohjoisimmilta esiintymispaikoilta 2000-luvun alussa ovat tuottaneet taimia, joita oli kasvatettu vuosikaudet koivikon seassa. Nyt koivut oli poistettu, ja nuoret mustajalopähkinät kasvoivat vanhojen metsämäntyjen kanssa suojaisella aukealla Mustilan etelärinteessä. Kimmo Kuusisto suositteli jalopähkinöiden kasvattamista suojapuuston kanssa, mutta kaatolinjat kannattaa miettiä valmiiksi jo istutusvaiheessa, etteivät jalopähkinät vahingoitu, kun suojapuustoa myöhemmin harvennetaan. Suuret metsämännyt sopivat Kuusiston mukaan hyvin jalopähkinöiden kumppaneiksi, ja Mustilassakin ne saavat jäädä paikoilleen. “Retkeltä jäi paljonkin käteen, ensinnäkin rohkeutta kokeilla pähkinöiden istutusta erilaisiin paikkoihin. Tajusin, että pähkinöitä voi ja kannattaa istuttaa myös valoisaan metsään suojaavien puiden alle. Oli myös mielenkiintoista nähdä eri ikäisiä pähkinäpuita ja kuulla koska ne on istutettu, tajusin niiden tilavaatimukset konkreettisemmin. Oli myös rohkaisevaa kuulla, että ei heti kannata lannistua vaikka joku yksilö ei selviä hengissä tontilla, joku toinen taimi saattaakin lähteä hieman eri paikassa”, kertoo retkelle osallistunut Aura Toivola, joka kokeilee pähkinöiden menestymistä Tampereen Teiskossa, II- ja III-vyöhykkeiden rajalla.  Kotiinviemisiksi saatiin kaivaa erikokoisia pähkinäpensaan taimia. Seuran jäsen Mika Korkka selvitti syksyn 2025 Paras hasselpähkinä -kilpailua varten keräyslupien saantia luonnonsuojelualueiden pähkinäpensaille mm. Hämeen Ely-keskukselta ja Metsähallituksesta.  Pähkinöiden keräämiseen ja pistokkaiden ottamiseen luonnonsuojelualueilta tarvitsee joko: A. Poikkeamisluvan: Poikkeamislupa rauhoitusmääräyksistä voidaan myöntää, "jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai olemassa olevien yhdyskuntateknisten rakenteiden tai niihin liittyvien laitteiden kunnostamisen taikka tutkimuksen kannalta" (luonnonsuojelulaki 54 §). Pähkinöiden kerääminen Suomen Pähkinäseuran kilpailuun ei täytä poikkeamisluvan kriteerejä. TAI B. Sen pitää olla sallittua alueen rauhoitusmääräyksissä. Pähkinöiden maltillinen keräämiseen (n. 30 kpl per pensas) suoraanpuusta ja muutaman pistokkaan ottaminen maanomistajan luvalla ei vaaranna alueen ominaispiirteiden säilymistä tai heikennä sen suojeluperusteita eikä ole alueen rauhoitussääntöjen vastaista. Lisäksi luonnonsuojelualueet, joilta pähkinöitä ja pistokkaita otetaan, on ilmoitettava Elivoimakeskuksen kirjaamoon. Kaikelle toiminnalle tulee olla maanomistajan lupa. Ohjeita keräysluvan hakemiseen: Ota ensin selvää luonnonsuojelualueiden kiinteistötunnuksista Maanmittaushallituksen Karttapaikka-palvelun avulla ja sen jälkeen voit olla yhteydessä alueen Elinvoimakeskukseen ja selvittää millä alueilla voi kerätä ja millä ei. (Kriteerit vaihtelevat alueittain). Kun saat luvan niin tarvitset vielä luvan kiinteistön omistajalta ja heidän osoitetiedot saat soittamalla Maanmittaushallitukseen. Sen jälkeen ota yhteyttä maanomistajiin. Tämä on maksutonta mutta jos kiinteistön omistaja on Metsähallitus niin he veloittavat luvasta 100€. Myös kunnan luonnonsuojeluvalvojalta voi kysyä mistä voi kerätä ja mistä ei. Vastaus kunnan puolella saattaa johtua vastaajasta kun kyseessä on esim. puistoalueet. Hakemusta voi yrittää perustella Suomen Pähkinäseuran kriteereiden avulla. Liitteenä 2025 Hämeen ELY-keskuksen (nykyään Elinvoimakeskus) ohjeistusta, josta ylläoleva on tiivistelmä. 
 Pähkinäseura käynnisti kesällä "Paras hasselpähkinä" -kilpailun, johon osallistui satoa 33 pähkinäpensaasta eri puolilta Etelä-Suomea. Kilpailun tuomaristo kokoontui 16.11.2025 Helsingin keskustakirjasto Oodiin mittailemaan ja arvioimaan voittajaehdokkaita. Jokaisesta pensaasta oli lähetetty vähintään viisi pähkinää. Jokaisesta pähkinäerästä punnittiin suurimman, pienimmän ja keskikokoisen yhteispaino ja sisusten paino, joista laskettiin sisuksen osuus prosentteina. Tyhjän tai pahasti surkastuneen pähkinän ytimen tilalle otettiin uusi pähkinä. Suurin pähkinä kustakin erästä mitattiin (pituus x leveys x syvyys). Arvioimme lisäksi mm. pähkinän ulkomuotoa "kauneutta", onttojen kuorien osuutta sekä sisuksen kuituisuutta. Kaikki pähkinät arvioitiin nimettöminä. Valintaraadissa toimivat Janne Lassila, Joel Rosenberg, Kari Stenberg ja Michael Turunen. Mittailurupeaman lopussa meillä oli jäljellä kolme ehdokasta, joista jokainen raatilainen valitsi suosikkinsa. Kaikki kolme saivat kuitenkin vähintään yhden äänen ja päädyimmekin lopulta palkitsemaan näistä jokaisen (tunnukset #14, #22 ja #23), emme siis valinneet yhtä ylitse muiden. Voittajat saavat kukin 100 euron palkinnon, onnittelut! Parhaat hasselpähkinät 2025: #14: Suurin keskipaino kuorineen 2,2 g, toiseksi suurin ytimien keskipaino 0,73 g, kaunis ulkomuoto, paksu kuori. Mikko Kiirikki / Kirkkonummi #22: Suurin ytimien keskipaino 0,8 g, 2. suurin sisuksen osuus 40 %, ohut kuori. Mika Korkka / Hollola. #23: Toiseksi suurin keskipaino kuorineen 2,0 g, toiseksi pisin pähkinä 22 mm, siisti ydin. Mika Korkka / Hollola. Tämä oli ensimmäinen kerta Suomessa kun parasta luonnon hasselpähkinää etsittiin kilpailulla. Raati innostui kovasti pähkinöiden suurudesta ja osallistujien innokkuudesta. Osa osallistujista oli mm. pyytänyt Metsähallitukselta ja Ely-keskukselta (maksullista) maanomistajan lupaa kerätäkseen kilpailuun pähkinöitä luonnonsuojelualueilta. Valtaosa pähkinöistä oli soikeita, osa lähes pyöreitä, kuten # 14 sekä yksi erä erittäin pitkiä (jopa 25 mm) ja litteitä pähkinöitä. Potentiaalia kotimaisissa pensaissa on! Mikäli kilpailu pidetään tulevaisuudessa uudelleen on syytä kuitenkin kehittää hieman valintakriteerejä. Viiden pähkinän erä osoittautui turhan pieneksi, isommasta erästä saisi luotettavammat mittaukset ja pähkinän makuunkin voisi kenties ottaa kantaa. Ylipäätään pelkkiin pähkinöihin rajoittuva kilpailu on riittämätön arvioitaessa itse pensaan erinomaisuutta: emme tiedä kuinka satoisia tai minkä ikäisiä pensaat olivat. Kasvupaikan vaikutus jää myös arvoitukseksi. Ulkomailla taudinkesto on keskeisiä jalostusta ohjaavia periaatteita, tähänkään kilpailumme ei tuo lisävaloa Kilpailussa olikin ennen kaikkea kyse ensimmäisestä askeleesta matkalla, jonka aikana voidaan löytää Suomesta useita lupaavia pluspensaita. Näistä otettua lisäysmateriaalia voidaan aikanaan koekasvattaa samoilla koealoilla ja käyttää emoina tulevaisuuden jalostustyössä. Tässä linkki taulukkoon, jossa on kaikkien kisaan osallistuneiden pähkinöiden tiedot: https://docs.google.com/spreadsheets/d/13q-W3vyjZILqHS1U2-wM_uVGUXyakCYyUH6EpxXUb4Q/edit?usp=sharing Kilpailun tuomarointi innosti suuresti kaikkia raatilaisia ja herätti löytöretkeilyvietin – varmasti jossain maamme pähkinälehdoista piileskelee vielä parempia pähkinöitä!  Kari Stenberg, Michael Turunen ja Janne Lassila arvioimassa kilpailupähkinöitä.  Kilpailun tavoite
Kilpailun tavoitteena on löytää erinomaisia hasselpähkinäyksilöitä Suomen luonnosta. Arvioinnissa menestyneet pähkinäpensaat tullaan tarkistamaan seuraavana vuonna ja niitä pyritään myös kasvullisesti lisäämään. Nämä pensaat tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulevassa jalostustoiminnassa, ja niitä pyritään testaamaan myös muissa olosuhteissa. Arviointikriteerit Kisaan osallistuva henkilö lähettää pähkinäseuralle viisi (5) tai enemmän hasselpähkinää samasta pähkinäpensaasta. Pähkinöiden keskipaino lasketaan ja sitä verrataan kaupallisten lajikkeiden pähkinöihin. Kriteerit yksilöiden löytämiseen luonnosta Hasselpähkinöiden tulee olla luonnossa vapaana kasvavasta pensaasta kerätty ja ehdottomasti vain samasta yksilöstä. Tulee olla siis tarkkana että tiheästi kasvavassa ympäristössä et kerää vahingossa useasta eri pensaasta. Arviointi tullaan tekemään tuoreista tämän vuoden pähkinöistä, joten pitkään hyllyllä olleita ei kelpuuteta. Vältä puistojen pensaita, ne ovat usein peräisin ulkomailta, josta pähkinäpensaan taimia tuodaan edelleen tuhatmäärin Suomeen. Etsimme nimenomaan kotimaista kantaa olevia pensaita ja niiden pähkinöitä. Koko: Hasselpähkinä voi olla pitkänomainen, tai pyöreä. Kokoa voi mahdollisuuksien mukaan verrata kaupasta ostettuihin, kuorimattomiin hasseleihin. Jos pitkänomainen pähkinä on kokoluokaltaan pituudessa 20 mm on se kiinnostava. Pyöreänmuotoinen kotimainen pähkinä on jo 15 mm mitoiltaan (leveys x pituus x syvyys) aika suuri. Jotta materiaali on kelvollista: Kerätessä pähkinöitä on parempi kerätä ne pensaasta kuin maasta (kerääjällä pitää olla maanomistajan lupa). Maassa makaavat voivat olla eläinten hylkäämiä tyhjiä yksilöitä. Kelluttamalla pähkinöitä vedessä voi katsoa mitkä uppoavat tai kelluvat muita syvemmällä: nämä ovat varmimmin täyttyneitä pähkinöitä jotka kelpaavat kisaan. Pensaan tulkinta: Osallistujan on pystyttävä osoittamaan pensas josta pähkinät kerättiin. Merkitse siis pensas kirkkailla nauhoilla useasta eri kohdasta, tai muulla tavalla varmista että löydät pensaan myöhemmin. Koordinaattien merkitseminen karttapalveluun on hyvä käytäntö. Osallistujaa pyydetään kuvailemaan puuta mahdollisuuksien mukaan koon, habituksen, sijainnin ja iän (mikäli tiedossa) puolesta, sekä arvioimaan satoisuutta. Lähetys Lähetä vähintään viisi, enintään kymmenen, pähkinää osoitteeseen: Janne Lassila Vaimarontie 140 23800 Laitila Kirjoita paketin päälle lisäksi “Pähkinäkilpailu” sekä oma nimesi. 30.9.2025 mennessä saapuneet pähkinät huomioidaan kilpailussa. Sisällytä pakettiin mahdollisuuksien mukaan lisätietoa sekä yhteystietosi, vaihtoehtoisesti lähetä ne sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Palkinnot Mikäli kisassa löytyy varteenotettavia pähkinäyksilöitä, ne palkitaan. Tulokset julkistetaan marraskuussa 2025. Palkittavia henkilöitä voi olla maksimissaan kolme, riippuen kisaan osallistuvien pähkinöiden laadusta. Palkinnon lisäksi voittajilla on oikeus olla myöhemmin ehdottamassa mahdollista lajikenimeä pensasyksilölle. Muut pähkinäkasvit Tämä kilpailu koskee vain pähkinäpensaan pähkinöitä eli hasselpähkinöitä, mutta jos tiedät omasta mielestäsi erinomaisen jalopähkinäpuun, niin ole toki yhteydessä seuran hallitukseen. Erityisesti satoa tekevät saksan-, hertta- ja mustajalopähkinät kiinnostavat!  Kesäretken osallistujia Karjalohjalla, taustalla satoa tekevä herttajalopähkinä (Kuva: Matti Vuori)  Risto Murto komean metsälehmuksen juurella Karkalissa. Karkalin luonnonpuisto Suomen pähkinäseuran historian ensimmäinen kesäretken ensimmäinen kohde oli Karkalin luonnonpuisto. Oppaanamme helteisessä kelissä toimi Lohjan kaupungin ympäristöpuolella pitkän uran tehnyt Risto Murto, joka kertoi alueen historiasta, luonnonsuojelualueiden perustamisesta ja lehtokasvillisuudesta. Näimme Karkalissa pähkinäpensaiden ohella mm. mielenkiintoisia ruohovartisia kasveja kuten lehtosinijuuria. Kostean viileä lehtometsä oli varsin miellyttävä ympäristö viettää helteistä kesäpäivää.  Jussi Mattila (keskellä) ja nuori kiinankastanja (Castanea mollissima -risteymä). Jussi Mattilan siementarha Karjalohjalla Moni seuralainen kokeilee kotimaisen pähkinäpensaan ohella eksoottisempia lajeja ja niitä pääsimme näkemään Karjalohjalla. Jussi Mattilan ja kumppaneiden pähkinänjalostusprojektissa pyritään kasvattamaan mm. herttajalopähkinän, kastanjaristeymien ja pekaanien kylvösiementä tulevaisuuden Suomeen. Pääsimme näkemään mm. pekaanipähkinöiden kylvöpenkkejä, joissa hyödynnettiin ilmatypistystä (air pruning) sekä suojapuuston käyttöä nuorien herttajalopähkinäpuiden kasvatuksessa.  Herttajalopähkinän vaurioitunutta runkoa tutkimassa. Claudia Parkkolan pihapiiri, Karjalohja Retken kolmannessa kohteessa moni seuralainen näki ensimmäistä kertaa satoa tekevän herttajalopähkinän. Pihalla erittäin leveästi kasvava 2014 itänyt puu (ex 'CW 1') tuli satoikään jo 2021 ja tänäkin vuonna siinä näkyi useampi terttu raakileita. Useimmat pihan pähkinäkasvit on istuttanut Claudian edesmennyt puoliso ja hänen komeaa perintöään ovat mm. saksan-, mantsurian- ,amerikan- ja mustajalopähkinäpuut – todellinen Juglans-kokoelma siis. Näin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan näkökulmasta retki oli erittäin onnistunut, oli todella tärkeää että seuran jäsenet pääsivät tapaamaan toisiaan ja tutustumaan muiden pähkinäkokeiluihin ja kokemuksiin. Pyrimme järjestämään vuosittain ainakin pari omaa tapahtumaa, joissa seuralaiset pääsevät vaihtamaan kokemuksiaan pähkinäkasveista ja oppimaan niistä uutta. Lisäksi osallistumme muiden järjestämiin tapahtumiin. Innokkaimmat lähtivät lopuksi vielä Jussi Mattilan taimitarhalle ja ihmettelemään sipulien joukkoon istutettuja saksanpähkinäntaimia. Joel Rosenberg  Lounaan jälkiruoaksi tarjottiin Jussin ja Suvin leipomaa tammenterhokakkua!  Pähkinäseura saa elokuussa kunnian isännöidä Linda Grimon Suomen vierailua ja järjestää englanninkielisen Maste Class -tapahtuman, josta lisätietoa alla:
***** Master Class on Nut Growing with Linda Grimo (Grimo Nut Nursery, Canada) 9.8.25 in Finland The Finnish Nut Tree Society (Suomen Pähkinäseura) is proud to invite you to Finland for a unique international Master Class with Linda Grimo from the Grimo Nut Nursery and local experts of The Finnish Nut Tree Society. The Master Class (10am–6pm) includes a lecture about the breeding work done at Grimo’s and experiences in cold/cool temperate climate nut growing. Participants have a chance to ask questions and seek direct advice for their own cases and situations. The day includes a field trip to young walnut orchard of 1 ha in Livonsaari, Naantali. This site includes grafted cultivars and seedling Juglans regia, also directly seeded plants. We also offer participants a reading list & a list of online videos for further studies. The Master Class is a meeting place for northern nut growers and Grimo customers where we can share experiences on nut growing in the Nordic and Baltic countries. Linda Grimo is the executive director of Grimo Nut Nursery and the President of the Society of Ontario Nut Growers. She continues the nursery work started by his father Ernie Grimo in 1973. Grimo Nut Nursery is specialized in cold hardy nut plants and is the trusted seed nut supplier of many nut enthusiasts and breeders in the Nordic countries and Baltic states. Fees: 80 € (vat 0 %) for non-members 50 € (vat 0 %) for members of Finnish Nut Tree Society Please register at online store: https://holvi.com/shop/suomenpahkinaseura/ or request an invoice at [email protected] Well provide additional information about times, lunch options, accommodation possibilities etc. after the registration. You are warmly welcome to join us! Pähkinäseuran keväiseen logokilpailuun tuli yli 40 ehdotusta! Seuran hallitus valitsi yhdistykselle logoksi graafikko Satu Ahopellon laadukkaan ehdotuksen, jonka näette alla. Voittajalle on luvassa 200€ palkinto ja 5 vuoden jäsenyys seurassa tai isohko pähkinäkasvin taimi – onnittelut! ”Lähdin suunnittelemaan Pähkinäseuran logoa pohtien, miten logoon saisi tiivistettyä seuran toiminnan mielenkiintoisella, mutta selkeällä tavalla. Halusin että logo on yksinkertainen, mutta samalla jotain enemmän kuin vain pelkkä pähkinän kuva. Niinpä syntyi idea yhdistää pähkinään sormenjälki, joka kuvastaa ihmisen osuutta pähkinänjalostuksessa. “  Satu Ahopelto on koulutukseltani muotoilija ja graafikko. Hän tekee töitä freelancer-graafikkona intohimonaan etenkin logojen ja brändi-ilmeiden suunnittelu sekä mainostaitot. "Tarjoan monipuolisia graafisen suunnittelun palveluita kuvanmuokkauksesta tapahtumailmeisiin, niin yrityksille kuin yksityisillekin. Kannattaa kysyä apuja graafisiin tarpeisiin matalalla kynnyksellä! Verkkosivuilta osoitteesta https://satuahopelto.fi/ löytyy lisää työnäytteitä ja yhteystiedot." Hopeasija: LLateLEL (taiteilijanimi) “Tämän logon inspiraationa käytin aihetta ”antaminen”, lähdin liikkeelle pelkästä pähkinästä jossa on pähkinäpuu ja maa näyttämässä satoa ja kasvua, mutta lisäsin kädet vaiheessa missä päätin aiheen. Piirsin kädet ja lehdet käsin tuomaan orgaanista tuntumaa.”’ Tekijästä: Taiteilija ja graafinen suunnittelija - LLateLEL Työ sähköposti - [email protected] Nettisivusto ja portfoliot - https://llatelel.wixsite.com/llatelel  Pronssisija: Jolanda Jokinen “Logon suunnitteluprosessia ohjasi inspiraationi pähkinän muotoa kohtaan. Niimpä suunnittelin logoon tekstin lisäksi kuvaelementin, josta voi löytää kolme erilaista ajatusta ja viestiä: pähkinän, puun lehden sekä lehtien muodoista seuran alkukirjaimet S ja P (Suomen Pähkinäseura).” Tekijästä: Jolanda Jokinen on Turussa asuva visuaalisen viestinnän muotoilija ja kuvittaja. Hän tekee tällä hetkellä graafisen suunnittelun töitä freelancerina Jolanda Kerttuli-nimen alla https://jolandakerttuli.com/  Suomen Pähkinäseura ry 7.4.2025 KEVÄTTIEDOTE On pähkinäpensaiden kukinnan aika ja myös aika tiedottaa saatavilla olevista mielenkiintoisista pähkinäkasveista ja Pähkinäseuran toiminnasta. Kotimaisen pähkinäpensaan taimia Olemme saaneet vuosien varrella useampia kysymyksiä kotimaista alkuperää olevien pähkinäpensaan taimien saatavuudesta. Tällä hetkellä aidosti kotimaisia taimia tuottavat Arboretum Mustila, Vakka-Taimi ja Toijalan taimitarha, ehkä joku muukin taimisto (kerrothan meille!). Savonlinnan taimiston taimet ovat nettisivulla heiluvasta suomenlipusta huolimatta toistaiseksi ulkomaisesta siemenestä kasvatettuja, mutta tilanne on ilmeisesti lähivuosina paranemassa kun kotimaista siementä saadaan itämään.. Kokeilutaimia Arboretum Mustilasta on nyt saatavilla mielenkiintoisia pähkinäkasvien siemeniä ja taimia, erityisesti erilaisia Juglans-suvun lajeja, niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin lisäyslähteistä http://www.mustila.fi/taimi_ja_siemenmyynti Vakka-Taimen ja Mustilan pähkinäkasvien luettelot löydät seuran verkkosivuilta ja liitetiedostona samasta sähköpostista kuin tämän tiedotteen. Nyt on erinomainen aika tarkkailla hasselpähkinälajikkeiden kukintaa. Hedekukinta tuntuu onnistuvat tänä keväänä useimmilla lajikkeilla. Muista kirjata havaintoja myös muista pähkinäkasveista kasvukauden mittaan! Seuran kesäretki ma 14.7.2025 Kesäretken kohteena ovat Lohjan Karkalinniemen pähkinälehdot sekä kaksi kohdetta Karjalohjalla. Karkalinniemen lehdot kuuluvat manner-Suomen edustavimpiin, oppaana siellä toimii Lohjan entinen ympäristösihteeri Risto Murto. Karjalohjalla tutustumme Jussi Mattilan pähkinänjalostuskoetarhaan sekä yksityispihaan, jossa kasvaa mm. satoikäinen herttajalopähkinä ja muita erikoisempia pähkinäkasveja. Retkelle mahtuu 25 henkilöä, seuran jäsenet ovat etusijalla. Retki on seuralaisille maksuton, muille 25€ ja hoidetaan omilla kyydeillä. Kesäretki alkaa klo 10 lähempänä (kesä–heinäkuussa) kerrottavassa paikassa. Retki kestää noin klo 18 saakka. Tarjolla on omakustanteinen kotilounas (10€, kasvisruoka) Karjalohjan toisessa kohteessa. Sitovat ilmoittautumiset tällä lomakkeella: https://forms.gle/Uz8kbNHqZKhfy7gLA Jäsenedut – 10 % alennus 7.9.2025 Pähkinäkurssista alekoodilla pahkinaseura2025 . Lisätiedot kurssista: www.pahkinamies.fi – Maksuton osallistuminen seuran kesäretken ohjelmaan (muille 25€) – Vinkkaa hallitukselle jos sinun on mahdollista tarjota jäsenetuja seuralaisille Pähkinäaiheisia webinaari-tallenteita Ammattiopisto Livian YouTube-kanavalta löytyvät tallenteet kahdesta pähkinätapahtumasta (Pähkinäntuotantopäivä 12.2.2025 ja Pähkinäseminaari 23.10.2024): https://www.youtube.com/@AmmattiopistoLivia – Seuran verkkosivut: https://www.pahkinahanke.fi – Kaikille avoin Facebook-ryhmä pähkinäkeskusteluille: https://www.facebook.com/groups/suomenpahkinaseura 
Perustimme hiljattain Facebookiin keskusteluryhmän "Suomen Pähkinäseura ry". Ryhmä on avoin kaikille pähknöistä kiinnostuneille, eli ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen liittyäkseen. Tervetuloa mukaan! www.facebook.com/groups/suomenpahkinaseura  |
AuthorTiedotusta Suomen Pähkinäseuran toiminnasta ja muista pähkinäasioista. Archives
March 2026
Categories |
||||||||||
PÄHKINÄHANKE – NORTHERN NUTS PROJECT
- Etusivu
-
Pähkinälajit
- Pähkinäpensas / Hasselpähkinä (Corylus avellana)
- Turkinpähkinä (C. colurna)
- Sarvipähkinäpensas (C. cornuta)
- Muut pähkinäpensaslajit (Corylus sp.)
- Saksanpähkinä (Juglans regia)
- Mustajalopähkinä (J. nigra)
- Idänjalopähkinät (J. mandshurica / J. ailantifolia)
- Herttajalopähkinä (J. ailantifolia v. cordiformis)
- Amerikanjalopähkinä (J. cinerea)
- Hikkorit (Carya-suku)
- Kastanjat (Castanea-suku)
- Tammet (Quercus-suku)
- Sembramännyt (Pinus-suku)
- Tule mukaan & lisätietoa
- Ajankohtaista
- Ota yhteyttä
- In English
RSS Feed
