Tervetuloa mukaan!
|
Hankkeen tarkoitus on löytää uusia ruokaatuottavia pähkinäkasveja Suomeen. Yleensä tällaista työtä tehdään valtion tutkimuslaitoksissa, pitkäjänteisesti usean vuosikymmenen kestoisina hankkeina. Me teemme toisin – hajautamme kokeilut asiasta kiinnostuneiden ihmisten pelloille ja puutarhoihin.
Suomen Pähkinäseura ry tekee sitä minkä osaa parhaiten: etsimme kokeiluarvoiset lajit, niiden paikalliskannat ja lajikkeet ja järjestämme niitä pähkinöinä ja taimina Suomeen. Jaamme myös tietoa pähkinäkasveista. Haluamme tuottaa tietoa ja kehittää suomalaista ruoanjärjestelmää. Käytämme mahdollisesti saatavan hankerahoituksen kasvimateriaalin järjestämiseen, koordinointityöhön, kokeilukasvien seurantaan ja neuvontaan. Osallistujan tehtävänä on ostaa taimet itselleen, hoitaa ja oppia niistä sekä kerätä koekasveista havaintoja – sekä tietysti nauttia aikanaan mahdollisesta pähkinäsadosta. Yhdistystä edeltäneen Pähkinähankkeen seminaaritallenne (21.10.23) on katsottavissa You Tubesta: https://youtu.be/FCfZee0Lxa0 
| ||||
Tarvitset kolme asiaa päästäksesi mukaan:
□ Maata
□ Taimia □ Tietoa pähkinäkasvien kasvattamisesta Pähkinäkasvien taimia välittävät kokeiluun Arboretum Mustila, Vakka-Taimi sekä hankkeessa toimivat yhteistyökumppanit. He keräävät kokeiluun osallistuvien yhteystiedot taimien kehityksen seurantaa varten.
Tässä kevätkaudella 2024 saatavilla olevat taimierät:
|
| ||||
Tietoa
|
Yleisiä istutusohjeita pähkinäkasveille Jos voit niin valitse lämmin, kylmiltä pohjois- ja itätuulilta suojattu istutusalue. Rinnemaat ovat parhaimpia. Maaperä saisi olla ravinteikas ja läpäisevä, mutta samalla kosteutta pidättävä. Happamia, alavia turve- tai liejusavimaita tulisi välttää. Mikäli pähkinäkokeilijalla ei ole ihannevaatimuksen mukaisia istutuspaikkoja voi maaperän ominaisuuksia parantaa lisäämällä istutusalueelle maanparannusaineita kuten kompostia, turvetta ja soraa tarpeen mukaan. Vähämultaisiin kivennäismaihin kannattaa lisätä turvetta ja savesta sisältävää peltomaata. Savimaita parannetaan sekä komposti- tai turvelisäyksellä että karkeammalla maa-aineksella kuten hiekalla ja soralla. Suurin osa pähkinäkasveista viihtyy parhaiten maan ollessa lähellä neutraalia (pH 7), kalkitus magnesiumpitoisilla kalkitusaineilla on usein tarpeen. Lannoitteita ei tulisi lisätä istutusvaiheessa, puun annetaan juurtua ensin rauhassa. Istutus kumpuihin tai harjuihin on suositeltavaa, se lisää kasvualustan läpäisevyyttä ja edesauttaa maan lämpenemistä keväällä. Harju voi olla 20-30 cm korkea ja metrin levyinen. Istutuskuopan koon sijaan on syytä korostaa koko istutusalueen parantamista ja kuohkeuttamista. Maanparannus vain pienen kuopan laajuudelta johtaa helposti siihen, etteivät juuret kasva kunnolla ympäröivään maahan. Istutuskuoppa on sopiva kun kasvin juuristo voidaan levittää kuopan pohjalle luonnolliseen asentoon. Taimia ei tule istuttaa liian syvään. Taimet pitäisi istuttaa aina taimikasvatussyvyyteensä tai muutaman sentin syvemmälle. Huomioi että maa tulee painumaan ajan myötä. Taimen tulisi jäädä aina kummulle. Suosittelemme varsinkin arempien lajien astiataimien istutusta keväällä tai alkukesällä. Tosin Etelä-Suomessa myös syysistutus on tuottanut hyviä tuloksia. Astiataimien juuria kannattaa availla ennen istutusta. Mikäli juuret ovat kiertyneet, juuripaakku kannattaa viiltää auki joka sivulta puukolla tai lapion kärjellä. Paljasjuuriset taimet istutetaan lepotilaisina keväällä ennen silmujen puhkeamista. Tällaisia avojuurisia taimia olisi hyvä liottaa vedessä muutamia tunteja ennen istutusta. Suojaa taimet jäniseläimiltä vähintään 120 cm korkealla verkolla ja hirvieläimiltä 200 cm korkealla aidalla/verkolla. Nämä talvisuojat voi alueen eläimistöstä riippuen pitää paikallaan noin lokakuulta toukokuulle, toisinaan jopa ympärivuotisesti. |
Hoito istutuksen jälkeen
Heinien ja rikkojen torjunta taimien juuristoalueelta on tärkeää, sillä ne kilpailevat vedestä ja ravinteista. Nuorien taimien juuristoalue on hyvä kattaa 5-10 cm paksuisella hakekerroksella ainakin neliömetrin alueelta. Hakkeen alle voi laittaa pari kerrosta kasteltua pahvia tai sanomalehtinippuja. Kate lisää myös kasvualustan multavuutta ja vähentää kastelun tarvetta. Se ei saisi koskettaa taimen runkoa, sillä tämä voi johtaa lahon muodostumiseen ja runkovaurioihin. Kastelu on tärkeää etenkin parina ensimmäisenä vuonna. Säännöllistä kastelua (2–4 krt/kk) jatketaan, kunnes taimi vakiintuu kasvupaikalleen. Kerralla kastellaan kunnolla esim. 20 l/taimi eli mieluummin paljon vettä kerralla kuin pieniä määriä usein. Jatkuvaa taimien vedessä uittamista pitää luonnollisesti välttää. Lannoitusta ei heti ensimmäisinä vuosina tarvita. Myöhemmin etenkin jalopähkinät kertovat typen tarpeesta kellertyvillä lehdillä keskellä kesää. Lannoitus on parasta tehdä keväällä tai alkukesällä, jolloin voidaan levittää latvusten alle (ei runkoon kiinni) kompostia, virtsaa tai hyvin palanutta luonnonlantaa. Voimakas ja loppukesällä tehtävä typpilannoitus heikentää varsinkin arempien lajien talvenkestävyyttä. “Syyslannoitus” heinä-elokuussa fosfori- ja kaliumpitoisella lannoitteella kuten tuhkalla edistää talveentumista ja sadontuottoa. Leikkaaminen heikentää usein kasvia. Onkin syytä leikata puita tai pensaita vain jos siihen on hyvä syy kuten kuolleiden, vaurioituneiden tai hankaavien oksien poisto. Jos täytyy niin jalopähkinäkasvit leikataan loppukesällä, pähkinäpensaat kukinnan aikaan keväällä. Nyrkkisääntönä voisi olla: mitä arempi laji sen vähemmän leikataan. Istutusetäisyyksiä päätettäessä tulee muistaa, että kyse on viljelykokeilusta eivätkä kaikki istutetut puut ja pensaat tule välttämättä menestymään ja kasvamaan täysikasvuisiksi – osa voi kuolla. Taimia voikin istuttaa tiheämpään kuin esimerkiksi hedelmäpuita, joita istutettaessa pyritään siihen, ettei täysikasvuiseksi varttuneiden vierekkäisten puiden latvukset juuri koskettaisi toisiaan. 
|
Lisätietoa pähkinäkirjasta
Suosittelemme pähkinäkokeiluihin osallistujia tutustumaan Joel Rosenbergin Pähkinöitä omasta puutarhasta-tietokirjaan (Into Kustannus, 2021). Uusi painos keväällä 2024.
"Kirja tarjoaa seikkaperäisten kasvatusohjeiden lisäksi runsaasti tietoa lajikkeista, taimien hankinnasta, pensaan lisäämisestä sekä pähkinöiden käsittelystä sadonkorjuun jälkeen." – Viherpiha 1/2021 Kirjaa on saatavilla mm. Arboretum Mustilasta tai suoraan tekijältä tästä. |
|
